Nettishoppailua ja vähän muutakin

Päivää taas pitkästä aikaa!
Vali vali, yritän olla tämän kirjoituksen jälkeen mainitsematta mitään kipeästä selästä. Sehän on ollut jo parempi, mutta väsyy herkästi, esimerkiksi pihalla kumarteluja ei kestä. Miten saisi ne rikkaruohot rinnan korkeudelle, sitten olisin tyytyväinen. Naapuri neuvoi, että konttaa pihalla, niin hän tekee kuulemma,  kun selkä ei kestä kumartelua. Nooh...polvet. No niin, nyt en valita enempää, se siitä selkäkivusta. Mukava päivä tänään.

Siihen mitä en saa enää mainita, liittyy hidasta  kotoilua, lepoa, virkkausta, lukemista ja nettishoppailua.
Minun uusi ostos, musta hieman isompi nahkalaukku, saapui vihdoinkin "lähisiwaan".

 Tuo ei ole muuten huivi, vaan ohut hento tunika, samasta paikasta kun laukkukin. Ihanan tuntuinen.

Olen pidemmän aikaa kaivannut hieman isompaa mustaa laukkua. Semmoista mikä on käsilaukku ja joka ei ole kuitenkaan salkku. Salkkuja mihin mahtuu mappi yms minulla on parikin työajalta jemmassa.

Laukku ja tunika Zalandolta, laukku nimeltään L.CREDI. Laitoin sisälle 10 tuuman tabletin kuoret ja käsityön. Juu hyvä, tykkään. Oli vaan huono kuvata mustaa laukkua.
Siitä pääsemmekin seuraaviin nettiostoksiini.

Kamera kuvattu tarkoituksella farkkutakin päällä. Farkkutakki myös minun uusi ostos netin kautta. Kyllä se minulle sopii, siis koko ja väri,oikein hyvinkin, enkä palauttanut. Ehkä kuitenkin persikan-korallin sekoituksen värisellä punaisella olisi enemmän käyttöä. 

Kameran tilasin Verkkokaupasta ihan  itselleni.  Eipä entinen ollut huono lainkaan, mutta halusin yhden ominaisuuden, mitä entisessä kamerassani ei ollut, eli sisäisen Wifin. Olen niin laiska liittämään kuvia johdon tai muistikortin kautta (sitä en edes osaisi, siis muistikortin kautta) tälle tabletilleni. Tykkään jotenkin mieluummin kirjoitella tätä blogia tabletilla kun läppärillä.

Eilen olin koko päivän yksin kotona kun isäntä on parin päivän reissulla. 
Koko ajan odottelin puhelimeen viestiä, että pääsen hakemaan paketin meidän marketin pakettilokeroista. 
Viestejä tuli niin isännältä :-) , tyttäreltä kun isännän siskoltakin, ei vaan sitä mitä odotin kun lapsi joulupukkia.  Tulihan se viesti sitten alkuillasta lopultakin. Ei muuta kun heti hakemaan ja samoin hakemaan muistikortti, kun ensin olin tutkinut paketin ohjekirjan parkkipaikalla. Enhän minä sitä muistikorttia olisi edes tajunnut, mutta meidän nuorin ja isäntäkin viikonloppuna vähän opasti. Sanoikin, että olisit ensin kysynyt minulta ennen kun laitoit tilauksen menemään eteenpäin. Poika oli mielestäni iltavuorossa ja isäntä moottoripyöräilemässä. Joten toimin ihan itsenäisesti.

Eilen laitoin ihan itse muistikortin paikoilleen, alustin sen,  osasin, koekuvasin kukkia, videoin, käytin salamaa jne. Mutta se Wifi yhteyden luominen jäi tälle päivälle, tai sitten sille päivälle kun joku muksuista tulee apuun. Eli kaikki tässä olevat kuvat on tabletilla otettuja.

Ei nettiostokset vielä tähän päättyneet. Seuraavaksi hassu kuva, siinä on ostosten seassa aasinsilta eilisen päivän oikeisiin puuhiini.

Alla ihanan tuntuinen kunnon pituinen t-paita, jonka tilasin samalla kun farkkutakin.
Kirjat on sitten eri paikasta tilattu, niitä kanssa odotin ja odotin, tuntui, että se paketti makaa vain Turussa jossain keskuvarastolla.
Siinä on kaksi viimeistä kirjaa Peter Jamesin Roy Gracesta kertovasta kirjasarjasta. Harmittaa, kun olen ollut nykyisin niin väsynyt öisin, että lukeminen on jäänyt vähille. 

Tässä sitten eilisen päivän oikeat puuhat.

Kaikki alkoi siitä, kun lupasin tyttärelle vanhat lampun kehikot. Kuulin, että hän semmoisia oli haalimassa jostain kaveriltaan. Sanoin, että miksi et ota niitä mummun vanhoja  mitkä on meillä varastossa. Toinen on purettu, toinen vielä purkamatta.
Kun  lähdin niitä kehikoita  varastostamme hakemaan, niin raivostuin itsekseni sekaiseen varastoon ja etenkin kangasrykelmiini. Kannoin kaikki kangaslaatikot eteisen lattialle. Nyt olisi tarkoitus järjestellä ne laaduittain laatikoihin ja maalarinteipillä nimilappu laatikon päälle. 
Kuusi laatikkoa on jo selvitettynä ja täyteen kankaita, enempää ei se (mitä ei saa enää sanoa) kestänyt, joten aloin tekemään pienta tilkkutyötä. Yli puolet on ainakin vielä selvittämättä. 

Nyt lähden jatkamaan selvitysurakkaani, en mene ulos, vaikka aurinko kuinka paistaisi ja puutarhan rikkaruohot kutsuisi.

Mainittakoon vielä, että mikään mainituista firmoista ei ole sponsoroinut tätä juttua, vaikka osan nimiä mainitsinkin. Kanta-asiakkaitahan me olemme kaikki, niin kuin he sen ilmaisevat.
Oikein mukavaa päivää teille toivottelen!