Kahva ainakin tuntuu hyvältä ja kuppikin aika mukavan kokoinen kahvikupiksi. Täytyy vielä varmistaa valmistetaanko noita kotimaassa, mikään kun ei ole enää niin kuin kuvittelisi.
Kun sain äidille menevän hartiahuivin valmiiksi aloin heti kutomaan (pitäisikö oikeasti sanoa neulomaan) itselleni myssyjä. On oikea tarve. Toinen tuulipuvun kanssa oikean värinen ja toinen kauppareissuille yms mustan toppiksen ja violetkn huivin kanssa.
Ulkokuvat vastaa paremminkin todellista väriä. Molemmissa Seiskaveikka lankana, puikot numero 3 resori ja muuten numero 4,5. Lankaa kului 75 g.
On se hyvä, että kirjoitan tätä blogia ja kuvaan asioita. En olisi nimittäin huomannut violetissa myssyssä silmäpakoa, huh. Hyvä kun huomasin, vielä ei onneksi ollut käytössä. Ei muuta kun virkkuukoukulla silmäpakoa poimimaan.
Ei ole muuten palmikon tekeminen helppoa, no onhan se, mutta kierrokset välillä venähtää. Tarvitsisin kunnollisen kierroslukumittarin. Onneksi ei ole kysymys lahjasta, eikä tilaustyöstä.
Olen niin innostunut tekemään pientä lenkkiä päivittäin ja samalla testaan ja kilpailen itseni kanssa. Odotan, koska lenkki menee nopeammin, sitten on suunnitelma, miten teen lenkkiin lisäkilometrejä.
Tuossa mallissa ei ole päivittäinen lenkkini, vaan tein lenkin veljeni postilaatikolle. Tulihan sekin mitattua kuinka lähellä asumme.
Meillä laitettin myös viikolla rakentelemani kuusenränkkäruukku valoille. Huono kuva, kun kuvasin pimeässä.
Tässä kuvassa se ilman valoja. Isäntä sanoikin, että viedäänkö se tuossa kottikärrysä etupihalle, olisihan kärryt joulunpunaiset. No ei nyt kuitenkaan.
Meillä on ilman mitään erikoisia suunnitelmia tiedossa vain rento viikonloppu, sitä samaa toivottelen teillekin.









