7 Kysymystä haaste

Sain haasteen ihanaiselta bloggarilta 
Elämää onnenpähkinässä eloaonnessa.blogspot.fi    Kiitos vaan!

Haasteessa on 7 kysymystä, jotka haastaja on esittänyt. Itse pitää keksiä uudet 7 kysymystä ja jatkaa haastetta eteenpäin.

Tässä minulle tulleet kysymykset:

1. Oletko keittiön hengetär ja mikä on bravuurisi?

Aiemmin olin kovinkin innokas ruoan laittaja, ehkä jopa keittiön hengetär, leipoja ja uusien reseptien kokeilija. Nykyisin menee arkiruoalla ja pieniin juhliin sitten jotain erikoisempaa ja sekin vähän väkipakolla.

Olen aikani järjestänyt isojakin juhlia. Olemme syntyneet isännän kanssa kumpikin kesällä, meillä on juhlittu kaikki mahdolliset lasten juhlat ilman muuta. Mutta sitten myös aina vähän isommin molempien 30, 35, 40, 50 ja 60v juhlat, enää ei huvita niin isosti järjestellä. 

Kun täytin 60, meillä oli 64 vierasta ruokajuhlissa. Kaiken tein itse. Niissä juhlissa sitten ilmoitinkin, että nyt lopetan juhlimisen näihin juhliin. Kysymys oli kylläkin, olenko keittiön  hengetär ja mikä on bravuurini. Olenhan minä kuitenkin jonkinlainen hengetär. Isäntä ei juuri ruokaa meillä laita, paitsi kesällä savustaa kalaa ja grillaa. Minun bravuurini on lasagne, lihamureke, suppilovahverokeitto ja korvapuustit. Että aika tavallisella mennään. Kuva joka löytyi valmiina on poronkäristys, siitäkin meillä tykätään. Kuva viime kevään Lapin reissulta.

2. Mitä harrastat muuta kuin bloggaamista?

Minun muut harrastukset liittyy tavalla ja toisella käsillä tekemiseen.
Vaihtelevasti ompeluja tilkkutyöt. Olen ommellut neljätoistavuotiaasta saakka itselleni vaatteita. Ensin aloitin housuista. Voi luoja niitä ensimmäisiä tekeleitä, mutta innostunut olin. Ne ensimmäiset tein nimittäin isän vanhoista puvunhousuista. Onneksi äiti ymmärsi innostukseni ja antoi rahaa uuden kankaan ostamiseen.

Tässä olen 14 vuotias. Jalassa silloin ihanat oliivinvihreät kukkahousut. Vetoketjukin on ihan vinossa, voi olla, että on siirtynyt vinoon osittain kun olen isolle pihakivelle istunut tai sitten se on ollut noin vinossa. 

Itse värjätty venäläinen lakanakangas. Värjäyksen jälkeen kangas roiskittu kloriteella kostutetulla tiskiharjalla. Kloritekäsittely tuo yllättäviä värejä alkuperäisestä väristä  esille.

 Tilkkujakkua tykkäsin tehdä, vaikka siihen menikin monia tunteja.
Tilkkutöiden tekeminen on omalla tavallaan rauhoittavaa, siinä saa olla omien ajatustensa kanssa.

Tämä jakku ja hame on kaksinkertaisesta puuvillasta. Alla ohuen ohuet vanhat vauvalakanat, jotka värjäsin punaiseksi, päällä uusi musta lakanakangas. Kaikenlaista kuviota kolmenpiston siksakilla ja päälikangasta leikataan välistä pois.

Käsitöihin kuuluu myös virkkaus, jota harrastin jo 70-luvulla, silloin tehtiin liinoja ja tein yhden sängynpeitonkin. Sitten se jäi jopa 30 vuodeksi. Nyt tykkään virkata ja aina joskus kutoakin. 
Muihin harrastuksiin kuuluu lankojen tai kankaiden värjäys/kasvivärjäys ja nyt taas öljyvärimaalaus ja kausiluontoisesti puutarhatyöt.

 Viime kesänä löysin appivanhempien mökin pihasta tarhakäenkaalia. Sillä sitten värjäsin villalankoja. Tuli mukavan sinistä. 

3. Unelma-ammatti lapsena ja miten haaveille kävi?

Varmaan ihan ensimmäinen haave oli kaupantäti, sitä kovasti leikittiin pienenä.
Sitten yhdessä vaiheessa oli kosmetologi, se kariutui ammatinvalinnan ohjauksen sedän arvioon kielitaidostani ja oikeassa hän olikin. 
Sen jälkeen suuri haaveeni oli pankkineiti. Meidän kylän säästöpankissa oli niin ihana ja kaunis pankkineiti, ihailin sitä työtä mitä hän teki. Ei tullut minusta pankkineitiä, mutta rahojen kanssa tavallaan touhusin, kun viimeiset reilut 20v olin palkanlaskijana.

Nämä kuvat palkkauksesta, en muista koska, epäilen jotain 2000 luvun alkua. Päälläni muuten itse värjäämäni t-paita. Jossain koneella  olisi ollut ehkä tuoreenpiakin kuvia,  mutta laitetaan nyt nämä. Työpaikka oli tehtaan teknillisen konttorin 5.kerroksessa, olisi ollut hyvät maisemat, mutta kun oli vain kattoja, putkia yms härpäkkeitä.

Nämä kuvat ennen palkkausta, silloin olin osasto- ja tuotantosihteerinä. Se oli ihan mukavaa aikaa. Kuvista näkee vanhoja tietsikoita, vai sanoisiko "pönttöjä".

4. Sisustuksen kulmakivet?

Kun oikein mietin, niin monenlaiset puulajit huonekaluissa. Muuten olemme käyneet asunnon kaikki pinnat läpi katosta lattiaan, toiset useampaankin kertaan. Olen tyytyväinen.

Olen joskus jo aiemminkin sanonut, että näillä kuitenkin mennään hyvin pitkälti. Sillä nyt asutaan kaksin suht isossa omakotitalossa. Nyt nautitaan tästä muutamat vuodet ja sitten kun alkaa työt liikaa rasittamaan, niin ei muuta kuin kerrostaloon. Sinne sitten huonekaluja vähän ja harkitusti.

5. Millainen on musiikkimakusi ja onko sinulla lempiartisteja?

Tykkään monenlaisesta musiikista. Leonard Cohen, Abba, Jari Sillanpää, Tarja Turunen, Jenni Vartiainen, jo  edesmennyt Tamara Lund , tykkään viulumusiikista, urkumusiikista jne. Radio on aina auki. Levyjä ehdin harvoin kuuntelemaan.Joskus käytiin erilaisissa konserteissa Tampere Talossa, kuten esim Richard Claydermanin pianokonsertissa, jossain jousisoitin konsertissa, Tapani Kansan (höh) konserteissa. Nyt minut saa vain Jari Sillanpää liikkeelle;-) .

6. Jos saisit valita, millä historian  vuosisadalla tai ,vuosikymmenellä eläisit, minkä valitsisit ja miksi?

Minun sydäntä lähellä on enemmän lähihistoria. Jos saisin valita, haluaisin elää 40-50 lukujen vaihdetta. Haluaisin kuitenkin tämän aikakauden koneet ja laitteet ja eläkkeen. Sitten voisinkin nauttia ihanista 50-luvun vaatteista ja hienoista kunnon autoista yms.

 kute

Äitini Tampereella kihlamarkkinoilla kesäkuussa 1950.

Hienoja vanhoja autoja. Toinen kuva netistä ja toinen kuvattu Hauhon hautausmaan parkkipaikalla. 

Voi noita ihania vaatteita. Kapeat vyötäröt, vähän olkatoppauksia yms.


7. Pakopaikkasi -onko sinulla ja jos niin mikä?

Minun pakopaikka on pitkälti omassa kodissa  ja  täällä se on minun ompeluhuoneeni, tai takkahuoneen nojatuoli kera käsitöiden ja tietysti  omassa pihassa puuhastelu omien ajatusten kera.
Tänään olin taas taiteilemassa, se on myös oiva pakopaikka. Eipä tule muut asiat mieleen,  kun yrittää saada jonkinlaista taulua aikaiseksi.

Silloin kun olin vielä töissä ja oli välillä todella stressaavaa, niin rentouduin työpäivän jälkeen kävelemällä hautausmaalla. Joku voisi ajatella, että aika synkkää, eiminusta, vaan rauhoittavaa.


Olihan mukavaa miettiä valmiisiin kysymyksiin vastauksia. Minulla kun aina juttu rönsyilee, niin toivottavasti jaksoitte selata edes kuvat läpi.

Oikein mukavaa talvista viikkoa toivottelen kaikille! 

Samat kysymykset, jos joku vakilukijoistani haluaisi jatkaa haastetta eteenpäin. Minusta kysymyksiin voi vastata niin monella tavalla ja vaikka vain kuvilla. Ja kun me ihmiset olemme niin erilaisia, sekin on jo rikkaus.