Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pöytäliinat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pöytäliinat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pöytäliinat

Kodinhoitohuoneesta/ompeluhuoneesta löysin viime vuonna syksyllä kesken jääneet pöytäliinat, tai paremminkin sanottuna poikkiliinat. Tein ne valmiiksi.
Pikkuisen on joulua aistittavissa.


Ensinnäkin, ne olivat melkein 10 cm liian leveitä., kavensin. Ehkä olin tehnyt ne eri pöytään. Meillä kun on tapana ennen joulua, joskus jopa isänpäivänä vaihtaa keittiön jatkettava pöytä olohuoneeseen, kun olohuoneen pöytä on jatkettunakin pienempi. En edes muista. Sen kyllä muistan, että valitsin pöytäliinakankaassa   ruokailuhuoneen tapettiin ja verhoihin sopivat sävyt, samoin olohuoneen viininpunaiseen sohvaan sopivat sävyt. Meillä kun olohuoneessa on kahta, tai oikeastaan kolmeakin eri puulajia, niin tekstiileillä pitää vähän tasapainottaa.
Eri puulajit on harmi, mutta näillä mennään nyt tällä kertaa.






Tykkään kerätä syksyllä mustikanvarpuja maljakkoon, jos ne vaikka kukkisivat. Yhden kerran olen saanut ne kukkimaan, mutta se olikin vähäluminen joulukuu. Että, taisin nytkin kerätä ne liian aikaisin.




Kun keräsin kynttilänjalkoja, huomasin, kuinka olivat tummuneet. Hopeat pitää muistaa kiilloittaa ennen isänpäivää. Tuossa kuvassa on muuten isäni sukua oleva Amanda Wilhelmiina, Mandiksi kutsuttu. Tykkään hänen kuvastaan, siinä on jotakin minua, vaikka minulla ehkä suupielet enemmän ylöspäin. Mutta eihän ennenvanhaan kuvissa hymyilty.


Aiemmin kerroin, kuinka olohuoneen verho on niin keittiön verhon vieressä, että  keittiössä pitää olla pitkät verhot aina.
Tässä kuvässa olohuoneen verhot ja ruokailuhuoneen tapeetti. On niin samanlaiset, että verhokangas oli pakko ostaa. Mutta kun kesällä on vitivalkoiset verhot, niin on oikeastaan paremman näköiset. On enemmän kontrastia.

Viimeinen kuva ei ole olohuoneesta, vaan takkahuoneen nurkasta. Työhuoneen pintaremonttia tehdessä poistimme vanhan -40 lukuisen kattokruunun pois. Minä sanoin, että se lamppu ei sen huoneen kattoon enää tule. Sitten kerran keksinkin laittaa kattokruunun "luurangon" takkahuoneeseen, sille löytyi niin sopiva väli. Siihen joluiset valot ja ei kun tunnelma ihan kiva. Tykkään!


Näiden kuvien myötä toivottelen teille oikein mukavaa loppuviikkoa!