Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyyhkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyyhkeet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

"Oikea juhannus" 24.06.2015

Oikein mukavaa "Jussia" kaikille. Tänään meillä perheessä  on juhlapäivä, vanhimman pojan kaksospojat täyttää 12 vuotta! Syntymäpäiväjuhlaa vietetään kunhan aikuiset ovat lomalla.
Juhannusruusut kukkii myös oikeana juhannuksena. Kuva lainattu jostain, ettei vaan olisi meidän paikallislehden nettisivuilta.

Meidän oma  juhannusruusu kitui muutaman vuoden ja vuosi sitten keväällä ei ollut kun ruskea kuiva  raato jäljellä. Ihmettelin  ja nyt kun siivosin sitä paikkaa rikkaruohoista, niin siinä kohdalla oli niin paljon muurahaisia, että ne taisivat myrkyttää istutetun ruusun. Rikkaruohot ja vuorenkilpi siinä kyllä kasvaa, ei ne muurahaiset niitä saa nikerrettyä.


Tänään sadepäivänä olen puuhastellut kaikenlaista pientä. Todellakin pientä, ihan sitä mitä itseä huvittaa.
Ompelin vanhaan t-paitaan jatkon,  toisesta vanhasta paidasta.  "Kivijalan", niinkuin itse sanoisin. Kuva on huonolaatuinen ja hyvä niin. Nimittin kun silitin valmista paitaa, niin huomasin, että eihän valkoinen t-paita ollutkaan ihan puhdas. No eipä se mitään, paita on tarkoitettu mökkikäyttöön. Huomasin viimeksi appivanhempien mökillä ollessa, että heti kun alan puuhastelemaan jotain, niin siinä menee paita poikineen. Ja niitä paitoja pitää olla siellä jemmassa.

Siivosin sen aitan vintin jossa me yövymme. Juhannuksena siivosin toisen aitan, jota kutsutaan vaateaitaksi. Kun on vanhat hirsi- ja lautarakennukset, niin kyllä siinä pöly ja kaikenlainen puun muru yms lentää ja pöllyää.



Siivotessa harmittelin anopin vanhoja tosi pitkiä räsymattoja. Ennen ne kudottiin niin pitkiksi, että tehtiin taite kun seinä tuli vastaan. Hankalia ravistella. Päätin, että nyt pätkäsen ne puoliksi ja tuon kotiin pestäväksi. Niin eikös isäntä huutanut minua kuivuneen, tai sairastuneen kuusen kaatoon. En koskaan ole ollut mukana puunkaadossa. Ja ennen kun ehdin edes paikalle, niin moottorisaha jo kävi ja ohjeet jäi saamatta. Yritä siinä moottorisahan melussa sitten kailottaa, että mitä minun pitää tehdä. No hyvin se meni. Ja nyt kuusi on jo klapeina kuivumassa ja anopin matotkin pesty ja kuivuvat meillä kotona katoksessa. Jos kuivuu, kun tuota kosteutta riittää taivaan täydeltä.


Pätkäsin myös  anopin yhden ohuen pitkähkön  ehjän  froteepyyhkeen kolmeen osaan. Tein heille kotiin uudet vessapyyhkeet. Jokin aika sitten huomasin, että semmoisille olisi tarvetta enemmänkin ja kun siellä mökillä niitä pyyhkeitä on kaapit pullollaan. Siinä toinen tämän sadepäivän helppoja yksinkertaisia ompelutöitä.


Samalla kun siivoilin ompelupöytää, niin löysin keskeneräisiä patalapputekeleitä. Kanttasin ne,  niin sain nekin käyttöön. En vaihdellut lankaa, kaikki samalla valkoisella, että ei mitään erikoisia, mutta onhan taas uusia ja puhtaita vaihtureina.


Pionien nupuissakin on muurahaisia. Mielestäni aiemmin ei ole ollut.
Rentoakankaalia luulin ensin rikkaruohoksi, onneksi en nyppinyt pois.

Ja taas ompelujuttuihin. Silloin kun selkäni oli kipeä, tein pikaisesti  kapean selkätyynyn itselleni ristiselän tueksi. Tuli liian pullea, ei muuta kuin toppinkia pois. 




Tässä välissä tein ruokaa ja ihan tarkoituksella sen verran enemmän, että saan huomennakin siivota ompelupöytää. Vai paistaako huomenna jo aurinko?
Nyt olen lukenut kaikki tähän asti suomessa ilmestyneet Peter Jamesin Roy Grasesta kertovan  sarjan kirjat. Kaipaan jo uutta malttamattomana.

Kun kotiuduimme juhannuksen jälkeen, niin tämmöinen ihana ilmestys meitä odotti olohuoneessa. En ole vaihtanut multaa kliiviaan vuosiin ja silti se palkitsi.
Heti kun kukka on kuivunut vaihdan mullan ja laitan isompaan ruukkuun.

Se on kuulkaas kohta kesäkuu kärsitty, no ei vaan se mitään kärsimystä ole ollut. Luontohan on nyt kauneimmillaan.
Oikein hauskaa loppukuuta teille toivottelen!

lauantai 27. syyskuuta 2014

Suomalaista työtä, toivottavasti

Muutama päivä sitten toivottelin "Vaatehuoneesta päivää", eilen olisin voinut päivää toivotella jauho- yms kaapeista. Mutta, en toivotellut, enkä ottanut kuvia, kun kannoin vanhentuneita ryynejä ja jauhoja biojäteastiaan. Hyi minä, miksi en ole aiemmin ollut skarppina.

No se siitä. Keittiön kaapit on nyt siistissä kunnossa sisältä ja nyt on suunnitelma mitä ruokaa laitetaan, tai mitä leivotaan seuraavaksi, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi.
Siihen liittyen, keitin eilen riisipuuroa, olipas se hyvää välipalana ja tänään aamupuurona. Samoin tein eilen  jälkiruoaksi hedelmäsalaattia, sekin niin hyvää. Joukkoon kotimaisia omenoita. Säilykepurkeillakin on parasta ennen päivänsä.

Isäntä kysyi aamulla, että mitä tänään tehdään. Vastasin, että kotoillaan, se kun on nyt niin muotia. Onhan tätä tuotu esille jo pitkään. Viimeksi kuulin, kun kampaajani oli ollut Habitare messuilla ja siellä oli myös kotoilua tuotu esille. Joten tänään kotoillaan ja sehän minulle sopii. 

Kuvassa vanha Finlaysonin froteepyyhe. Yritin miettiä miltä vuodelta. Muistan, että ostin ensin siniset 6 kpl, sitten jouluksi samaa kuosia, mutta punaiset. Muistan sen tilanteen, kun niitä ostimme ruokatunnilla työkaverini kanssa. Ajoittuu ehkä vuoteen 2004-2005. 

Hyvin on kestänyt. Hyvää kotimaista työtä, uskon edelleen. Miksi noin sanon, siksi, kun kaikki kotimainen ei aina olekaan kotimaassa valmistettua. Viimeksi petyin, kun ostin Fiskarssin vaaleanpunaisen puutarhasetin itselleni pah! Olikohan edes pakattu kotimaassa.
Nyt kuitenkin nämä sini-vihreät pyyhkeet joutaa kierrätykseen. On vanhimmasta päästä, ei sovi vessan väreihin, ei nyt, eikä tulevan uudistamisen jälkeenkään.
Pilkoin kaksi pyyhettä paloiksi. Luin fb:stä, kun joku kyseli vanhojen froteepyyhkeiden kierrätysideoita. Sieltä bongasin idean.
Pilkotaan pieniksi palasiksi ja käytetään kertakäyttöisinä meikinpoistopyyhkeinä.
Kokeilin eilen ensimmäistä kertaa ja voi miten mukavalta iho tuntui sen jälkeen.

Samalla vilautan kuvaa meidän wc:n retrokalusteista, eikö olekin kauniin sinapin keltaiset:-) . No ei vaiskaan, noihin ehjiin kotimaisiin Arabian kalusteisiin ollaan kyllästytty, tai siis vain minä. Isäntä ei vaihtaisi, ellen minä patistaisi. 
Pytty ja lavuaari talon alkuperäiset vuodeltaa 1979, eikä mitään vikaa ollut. Hana kerran vaihdettu.

Uudet valkoiset, korotettu pytty, peilikaappi yms tilattu, niistä sitten myöhemmin. 
Sitten voi hankkia uusia kotimaisia pyyhkeitäkin.

Mukavaa kotoilua (höh mikä sana, lopetan sen käytön) ja viikonloppua teille lukijoillekin!