Puuhaa riittää

Hei vaan!
Aika on mennyt jokapäiväisten asioiden lisäksi omassa pihassa. Nyt kyllä pitäisi miettiä rauhallisesti, eikä alkaa kaivaan maata sieltä tuolta täältä, niinkuin minä tapaan tehdä. Tulee sama tunne kun käsitöissä, keskeneräistä löytyy.
Hyvää kuntoliikuntaa pihahommat on, sen tuntee vartalossaan.

Tässä viimeisin keskeneräinen "kaivaukseni". Kuva on  aika huono, kävin kännykällä kuvaamassa. En viitsinyt kaivuuta kovasti naapurin ikkunan alla kuvata. Kaikki kun on ihan alkutekijöissä vielä.

Kysymyksessä on tontin reunassa oleva koko tontin mittainen rinne, joka on monen monta vuotta ollut perkaamatta. Rinteessä kasvaa kolmea erilaista kivikkokasvia. 
Aloin niitä irroittelemaan ja siivoamaan alustoja rikkaruohoista ihan vain samalla kun odottelin tytärtä joka toi meille peräkärryllä hevosen lantaa. Olivat sitä saaneet reilusti yli oman tarpeen naapuristaan. 

No siinä odotellessa minulla meni taas vähän lapasesta. Aloin kaivamaan isoa kiveä esille jne. Sitten sainkin idean, että teen siihen kivipuron alkaen kauempana  taustalla olevalta katajalta. Puro olisi tosin ilman vettä, semmoinen koristepuro vain, havuja ympärillä. Tänään sitä olisi pitänyt jatkaa, mutta muutaman päivän puuhastelu tuntuu mukavasti vartalossa, niin pidin puutarhatöistä vapaapäivän.

Olen yksin kotona tämän viikonlopun. Isäntä on harrastusporukkansa kanssa Outokummussa retkellä. En ole käynyt edes roskiksella, niin olen viihtynyt itseni seurassa. Olen kaikille kolmelle lapsellekin ilmoittanut hyvissä ajoin, että tämä äiti ei vietä äitienpäivää ja meille ei saa tulla. Tyttären tyttäristä yksi ihmetteli, että miksi mummulle ei saa mennä. No kun mummu ei nyt laita mitään. Polkaisee vain juhlimaan omalle äidilleen.

Omalle äidille on lahjakortti ja huivi tuliaisena etelänmatkaltamme. Teinkin sitten pussukan kierrätysmateriaalista, johon voin sen kirjeen ja huivin laittaa.

Äidilläni ei ole ihan varmasti koskaan farkkuja ollut , että siinä mielessä vähän hassu kankaan valinta pussukkaan. Mutta tässä pussukassa onkin jujuna vuori.
Se on äidin entisestä essusta jostain -60 luvulta.

Samalla kun etsin kangasta pussukkaan, niin löysin turkoosi-valkoisen kankaan, josta äidillä oli mekko joskus noin 50v sitten. 
Siitä oli tehty pieneen nukensänkyyn patja. Purin sen ja pesin kankaan uutta käyttöä varten. 

Näiden tarinoiden myötä toivottelen teille oikein mukavaa sunnuntaipäivää ja äideille äitienpäivää!

Toukokuun juttuja

Hei taas pitkästä aikaa! 

Vappu tuli ja vappu meni. Simaa ja munkkeja tuli tehtyä pitkästä aikaa. Siman tein  Kotona Annin kanssa vihjeen mukaan. Eli muuten normaali ohje fariinipussin kyljestä, mutta sitruunoita yhteensä 5kpl. Tykkäsin, teen toistekin samalla ohjeella, kiitos vain Anni.

Munkkeja olisin syönyt vaikka koko kasan. Täytyi oikein nappasta itseäni sormille, nyt Ritva lopetat.

Ketä nyt vappujutut enää kiinnostaa. No kerron lisää kuitenkin. Päivä munkinpaiston jälkeen kuluikin ihan omalla pihalla.

Isäntä osti Tuijan ja Sypressin Lidlin myynnistä. Kotona vasta huomasi, että nehän on eri merkkisiä. No laitoin kuitenkin tuohon ryhmään. Ja liian tiheään isännän mielestä, omasta mielestäni en, kun en halua väliin rikkaruohoja. No myönnettäkööt, ehkä tuli vähän liian tiheään, mutta siirretään parin vuoden päästä jos siltä näyttää. Minähän tykkään kaivaa kuoppia ja kiviä, öö...

Kesän tavoite on, että kaivan koko kesän Vuorikaunokkeja pois. En anna yhdenkään enää kasvaa meidän pihassa. Olen joskus aikanaan tuonut pari tainta meidän takapihan (kaupungin) metsästä. Ihaillut kaunista sinistä kukaa. Varmaan metsään kasvanut, kun joku vienyt puutarhajätteitä tms.

Tässä Vuorikaunokki. Kuva lainattu netistä. Kaunis se on, mutta leviää mahdottomasti, juuret muistuttavat hieman porkkanoita ja jos yksikin pala jää, niin uutta pukkaa. Eli ei meille, kiitos.

Tämmöinen möhkäle löytyi omasta pihasta. Jotkut noita vielä oikein etsimällä etsii metsäpolkujen reunoilta, minä en. Miksi pihassamme ei kasva kanttarelleja, niinkuin tyttären pihassa.

Se miksi en ole ehtinyt kirjoittelemaan olen kuntoillut puutarhassa. Olo on ollut joka kerta, kuin olisi kuntosalilla käynyt. Kiviä olen ja olemme pyöritelleet. Vieläkään tuo pihan pohjoisin nurkka ei ole valmis, puuhastelu jatkuu. Kiviä pitää laittaa lisää. Tuo kulma oli aivan luonnon tilassa, siitä revin (vähän sydäntä särki) mustikan ja puolukan varvut pois ja  pari pientä pihlajaa.

Vielä vähän vaiheessa mitä siihen tulee. Kivikkokasveja ja juhannusruusua olen ajatellut.

Tänään on juhlapäivä. Isäni rintamaveteraani, muurari Timon syntymästä tulee 90 vuotta. Hän nukkui v.2008 pois. Haudalla on kauniit orvokit, ruusut ja kynttilät.

Tässä isä vuonna 1950 Vanajanlinnan pihalla. Kertoi, että olivat muurereiden retkellä äidin kanssa.
Noista isän leveälahkeisista housuista tein itselleni ensimmäiset housut 14 vuotiaana. Muistan kun halusin opetella housujen tekoa ja miten löysin kyseisen puvun kotini vintiltä. Puku oli, ohutta villakangasta. Eihän ne housut kauan kestänyt polkupyörän satulassa ym kulutuksessa.

Minäkin pääsin kuvaan, tämä otettu talvella 1952-1953, olen puolivuotias.

Tässä isä omimmillaan,  vaikka kuva ei olekaan ihan viimeisiltä vuosilta, kun on otettu omakotitalon pihassa. Omimmillaan tarkoitan tuota kesäliiviä jonka hän arkena mielellään puki päällensä.

Näiden juttujen myötä toivottelen mukavaa keskiviikkoa!

Lomailu jatkuu

Tervehdys taas pitkästä aikaa!
Ja terveisiä aurinkoiselta lomaltamme!

Tästä se alkoi. Ja nyt kun matka on ohi, niin voin sanoa, että vääränlaisia vaatteita oli mukana ja ne parhaimmat jäi kotiin. No saihan niitä sieltä. Minulla on vain semmoinen "shoppailuvastainen" mies. Ei niin, että kieltäisi ostamatta, vaan pitkään yhdessä olleena havaitsen ilmeistä turhautumisen, siksipä en ota häntä koskaan kotimaassa vaatekaupoille mukaan. Tosin en ota ketään muutakaan. Olen siinä suhteessa itsekäs. Osaan tehdä päätökset ihan itse. Kun taas isäntä haluaa minut aina mukaan vaateostoksille. Sekin johtuu samasta  pitkästä kokemuksesta, jos hän jotain ostaa itse, niin yleensä kuuluu "napi napi" täältä suunnalta.


No niin, nyt vähän hypättiin raiteilta. Mutta liian vähän ja oikean värisiä yläosiin nähden nimenomaan kevyitä capreja otin mukaan. Intianpuuvillaista edestä aukeavaa pitkää paitistunikaa kaipasin.

Olimme eteläisellä Teneriffalla, Costa Adejessa. Kuvat otettu parvekkeelta heti saavuttuamme. Sama hieno ilma +20-25 astetta jatkui koko lomamme ajan.
Sanoinkin isännälle, että meillä on aina ilmat suosineet. Hän muisti, että joskus Rhodoksen matkalla olisi kuulemma satanut.

Olen joskus kuullut sanottavan, että meidät suomalaiset eläkemummot tunnetaan aurinkolipasta. Se on muuten kätevä. En ottanut mukaan kumpaakaan jotka omistan ja voi kun sitä kaipasin. Täytyi ostaa kesähattu, kaunis mutta tukka sen jälkeen aina litissä. Eli ensi kerralla lähtee aurinkolippis reissulle mukaan.

Löysin lippiskuvan vuoden takaa. Haniasta, tuuli tuivertaa. Silloin toispuoleinen tukkamalli oli vasta kasvatusvaiheessa.

Lomalla oli mukava olla, oli mukava irtiotto arjesta. Kaunis aurinkoinen ilma, kansainvälistä ja kaikenikäistä porukkaa ympärillä, miehen kanssa yhdessäoloa, mahtavat ruoat, kiva oikaista varjon alle kirja kädessä, hyvät pitkät yöunet jne jne. Miten minä aina lomalla nukunkin paremmin kun kotona. No ehkä siihen on syynä runsas illallinen. Voi niitä jälkiruokia, oli pakko maistaa tuota, tuota jne.

Sitten olikin aika pakata kotimatkalle,  olen siinä oikea mestari, vaikka itse kehunkin.

Lisää lomakuvia mahdollisesti joskus. En ole ehtinyt niitä siirtämään koneelle, enkä tabetille.

Kotiin tultaessa keittiön pöydällä oli ihana lehtipino odottamassa.
Olisimme voineet laittaa postilaatikkoon "Ei mainoksia, kiitos" lapun, mutta kun se ei ole meillä muulloinkaan, niin emme laittaneet sitä nytkään.

Sitten minä en halunnut, että Aamulehti peruutetaan loman ajaksi, vaikka sen voi lomamatkalla ja muutenkin lukea netistä. Koska halusin ns.puutarhan teemanumeron. Pyh, sanon minä, eipä siinä ollut mitään erikoista, jota en ole tiennyt jo ennestään.

Olihan niitä lehtiä mukava selata samalla kun katsoi ja kuunteli vaalituloksia.
Pitkän lentomatkan jälkeen kaipasikin jo villasukkia jalkaan ja pitkää ja lämmintä yöpaitaa päälle.

Pakko laittaa tyttären hauska viesti tähän.

Hän kävi meillä päivittäin tyhjentämässä postilaatikkoa ja kastelemassa taimiani.

No ehkä niistä joku matkaa hänenkin pihaansa.

Kieltämättä niitä on paljon, taimipurkkeja komessa parvekelaatikossa.
Eihän se takaa, että niistä vielä mitään satoa tulisi.

Tänään tiedossa teatteria Tampereella.  Sitten on pari puuhakasta päivää kotona ja sen jälkeen taas uudelle lomalle. Tosin nyt matkaamme vain noin 10km päähän kodistamme, että päivittäin päästään tarvittaessa kotonakin käymään.

Tiedossa on kaikkea mukavaa kolmen ihanan prinsessan ja noiden ihanaisten karvaturrien kanssa.  

Mukavaa loppuviikko ja hauskaa vappua teille!

Haaste 2 vastaanotettu

Mitenkäs teidän pääsiäinen meni? Meillä meni hyvin rennosti. Kovasti en satsannut siivoamiseen, enkä leipomiseen, mitä nyt kääretortun äkkiä väsäsin ja kermat päälle vispasin, yhden kinkkupiirakan tein kahvivieraita varten. Lampaan lihaa emme ostaneet ja tiputkin jätin vaatehuoneen hyllylle. 

Mutta asiaan. Sain jo vähän aikaa sitten toisenkin 11 kysymyksen haasteen:

Sain haasteen mukavalta lempibloggariltani Sarilta, jonka kiva blogi on 
XL Cheap & Chic yksi suosikeistani.

Säännöt samat, kun edellisessä haasteessa.

Tästä se alkaa:

1. Mikä sinusta on parasta bloggaamisessa?

Minusta ihan ensimmäiseksi on mukavaa lukea etenkin niiden kirjoittajien blogeja joihin olen liittynyt. Välillä on mukava kommentoida itseä kiinnostavia asioita. Se oli yksi syy alunperin miksi itse perustin blogini, pääsin kommentoimaan ja olemaan tavallaan läsnä itseäni kiinnostavissa asioissa.
Ne blogit joihin olen liittynyt tulee luettua aina. Blogeissa on minua kiinnostavia asioita, kuten käsityöt, sisustus, puutarhan hoito, vaatteet, laihdutus, liikunta jne.

Sen lisäksi minulla on noin viisi lempiblogia, joita luen lähes säännöllisesti, joihin ei vain ole tullut liityttyä lukijaksi. Omassani ei edes ole sitä palkkia, josta näkyisi liittyneet lukijat tai ne mitä olen viimeisten tuntien aikana lukenut. En osannut sitä tehdä silloin kun tätä perustin  ja sittemmin en ole edes  viitsinyt perehtyä asiaan. Jos vaikka kesällä sen saisin tyttären avustuksella aikaiseksi. 

Erilaisten blogien lukeminen on vähentänyt lehtien tilaamista ja ostamista, nämä ja mitä netistä muutenkin löytyy riittää minulle hyvinkin. Että kiitos vain teille mukaville kavereille, jos niin uskallan sanoa.

Tämä jakku on nähty täällä jo aikaisemmin, mutta kun väri liittyy seuraavaan kysymykseen.

2. Lempivärisi?

Lila, sinisen lila, aniliini, eli kaikki violetin sävyt. Tykkään harmaasta, valkoisesta, mustasta. Olen värien ystävä.

3. Maailman paras paikka?

Koti. Kotona on hyvä olla. Viihdyn kotona. Eipä tätä tarvitse sen enempää edes perustella.

4. Lempiharrastuksesi?

Virkkaus, lukeminen, ompelu, öljyvärimaalaus, nojatuolissa sohvaperunana oleminen;-) .

Harrastuksia on muitakin, mutta tuossa ne tärkeimmät. Jos nyt olisin harrastuksiin laittanut liikunta, niin se olisi mennyt liioittelun puolelle. Siinä valitettavasti olen kausiluontoinen. Välillä innostun kovasti, sitten taas nyhrään kotona kaikkea muuta muka tärkeämpää.

Nyt olen innostunut puutarhasta, saas nähdä miten pitkälle innostus riittää.

5. Paras reissu ikinä?

Voi ei, tämä on vaikea.
Häämatka pienen pienellä Fiat 600:lla 1971, pitkä matka suomen ympäri, vai ensimmäinen asuntoautomatka isännän kanssa kahden, kun nuorinkin oli jo sen ikäinen, että uskalsimme jättää hänet kotiin isompien kanssa. Vai ensimmäinen ulkomaan matka, vai viikon kuntoloma, niin valmis loma, että ei tarvinnut ajatella mitään, vain lukea lukujärjestystä ja olla oikealla ajalla oikeassa paikassa, koko viikko täyttä kuntoilua. Vai Rahvajuoksu-tapahtuma Tallinnassa, silloin kun kuntoa vielä riitti juoksemiseen. Vai ruskan aikaan vaellusmatka Lapissa, yöpyminen teltassa, juu sen minä valitsen. 

Poistin valokuvasta vuosiluvun, vaikka kaikkihan arvaa vaatteista, mikä vuosikymmen on kysymyksessä.

6. Maailman paras elokuva?

Jean-Pierre Jeunetin elokuva Amelie. Ensin ihastuin musiikkiin, sitten elokuva oli pakko nähdä. Olen nähnyt elokuvan muutaman kerran.

Elokuva: Tyttö ja helmikorvakoru. Kertoo taidemaalari Jan Vermeeristä.
Tämänkin elokuvan olen katsonut muutamaan kertaan ja tykkään myös elokuvan musiikista.

7. Paras lukemani kirja?

Voi tähän on vaikea vastata, niitä on paljon. Usein käy niin, kun on hyvä kirja, niin ajattelen, että tämä paras ikinä, sitä ei raaskisi käsistään pois laittaa. Sitten tulee toinen paras jne. 
Paras on semmoinen, mikä jää mieleen, oikein eläytyy kirjan tapahtumiin ja sen muistaa vielä viikkojenkin päästä. 

Tämän kirjan luin viikko sitten ja tykkäsin kovasti juonesta, hieno oivallus, loppu olisi voinut olla selvempi. 

Minulla on tapana leikellä lehdistä kirja-arvosteluja talteen ja joko ostaa kirja tai lainata se kirjastosta.

8. Meri vai järvi?

Järvi ehdottomasti. Olen vähän arka, varsinkin merellä, siksi tykkään hiekkapohjaisesta siististä järvestä, jossa kivet ei yllätä. Joku saattaa ihmetellä mitä tarkoitan, en tykkää yllättävistä kivistä jotka uidessa "raapii vatsaa tai polvia".

9. Lempiasusi ja miksi?

Caprit ja t-paita tai trikootunika. Ne heitetään heti päälle kun tulen kotiin, oli kesä tai talvi. Talvella sitten joskus tulee vilu, sitten siihen villasukat....
Siis kuvitelkaa, kuvaa en kehtaa laittaaa, kesäcaprit jalassa, ehkä kesäinen trikootunika ja pitkävartiset villasukat:-)

10. Lempilegendasi?

Minulla ei ole mitään legendoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Kun vanha kansa on sanonut, että Olavi Virta oli jo legenda eläessään, niin minä sanon saman Jari Sillanpäästä. Vähän menin sivuraiteille, mutta laitan " Jartsan" kuitenkin.

11. Jos saisit lottossa päävoiton, mitenkä käyttäisit sen?

Raha ei tee ketään onnelliseksi. Avain onneen löytyy muista asioista.
Mutta jos leikitellään ajatuksella ja kun kuitenkin lottoan säännöllisesti samoja rivejä, niin voihan sitä kuvitella.
Ensin jakaisin rahaa läheisille, sitten hankintoja, iso kerrostaloasunto järven rannalla, hissitalossa, kesämökki hiekkapohjaisen puhtaan veden äärellä, paljon matkustelua, palkkaisin itselleni personal trainerin, palkkaisin kotiapua niin vanhuksille, lapsille kun itsellekin...lopeta jo Ritva.

Näiden kysymysten ja vastausten myötä toivottelen teille oikein mukavaa pääsiäisen jälkeistä viikkoa. Voikaa hyvin. Nyt en haasta ketään, vaikka tykkäsinkin itse näistä haasteista. Kiitos Sari!